Täällä heräiltii tänään tossa klo 11 aikoihi. Oli kummallinen olo kun nous sängystä. Aurinko paisto ikkunoista ja kuulu lasten kikatusta leikkipuistosta. (Tässä kerrostalossa on pahvi seinät). Jätkän pätkäki oli kiltisti leikkimässä sängyssään. Joko se ei ollu kiukunnu tai ite olin nukkunu aivan liian sikeesti enkä heränny itkuun. Kummallaki on taas energiaa vaikka muille jakaa. Syy: Eilinen.
ttu. Mitäs pikku jätkä saanu tänää aikaseks: Aamulla tyhjens voidetuubin lattialle sillä aikaa kun tiskasin. Meikä ehti olla keittiös max 4 min ja luulin et jätkä leikkii. Aamupuuron laitoin mikroo lämpii ja menin siivoo voidetta lattiasta. Sillä aikaa puuro tulvi mikroon. Eiku niitä siivoomaa samaa aikaa ku mio säestää taustalla. uus puuro mikroon. odottelua. syöttö. Sitte kaamee tappelu potankaa. Pissat lattialle. jes. uuestaa luuttuumista. Seuraavaks koitin leikittää, ei kiinosta herraa. Mun piti mennä kahden kolmen aikaa kaupunkii.. Joo.. jätkä ei oo vielläkää nukkunu päikkäreitä joten se siitä reissusta. Miks pitää mennä näin aina kun on suunitellu jotai. angsti mamma kuittaa.
Kyllä jälkeen päin tuli olo että pitikö taas mennä kirjottelee sinnekki. Piti. Se autto. Fb:ssä mulla on tuttuja perheellisiä joilla on aivan sama tilanne ja ne mammat on luonteeltaanki hauskoja joten ne osaa suhtautua höyryjen päästelyyn hieman huumorilla höystetyin kommentein. Tuon yllä olevan tekstin kirjotin joskus yhden aikaa päivällä ja oltii oltu hereil vasta muutama tunti. Aika paljo se vilpertti saa aikaan :D
Päätin kuitenki lopulta että mennään tälläkin kertaa sällin aikataulun mukaan. Sälli nukku pika päikkärit joidenka jälkeen lähettii heti kohti hoitopaikkaa josta polkasin kohti keskustaa siskoa moikkaa. Jopa pyöräily toi mahtavan piristävän olon! :D Monille ihmisille se pyöräily on niin arkinen juttu mutta tälläselle kotiäitille joka käyttää pyörää kerran pari vuodessa oli tosi cool! Musiikki soi kuulokkeista ja viilee syys ilma puhalsi.
Mentiin vaate ostoksille. Meikäläisen näkee yleensä ulkona rönsistyneissä lökä farkuissa, topissa ja isossa mustassa hupparissa. Jos haluan laittaa jotai piristävää niin laitan sen hupparin alle valkosen topin. Voi kuinka tyylikästä. Viime aikoina tullu olo että asialle on tehtävä jotai jos haluaa saada ton yh-nimikkeen pois..
Tänne tullu muutama uus kauppa jossa kiereltii.
(Tässä tulee nyt sitä henk.koht tietoa joita mies puoliset tuskin haluu kuulla :D).
Oon imetyksen jälkee metsästäny sopivia rintsikoita eli yli vuoden! Kokeilin kerra lindexin ja seppälän joka ikisen mallin niitä tissipusseja. Oli lähellä etten sillo heittäytyny kaupan lattialle itkemää ja sätkimää ku ne kaikki oli niin nättei mut mitkäään ei ollu sopivat. A oli liia pieni, B oli liian iso. 75 liia pieni, 80 liia iso.
Bobshellit vai mitkä onkaa oli aivan järkyttävät :D Ne oli tullu muotiin sillonku viellä odotin enkä ollu päässy tutustumaan niihi viellä. Kyllähän ne on näyttävät paidan alla ja toimii varmasti baarissa mutta entäs sitte jos sieltä baarista lähtee joku miekkonen mukaan. Tulee se hetki jolloin hakaset avataan.. ja tissit tipahtaa liivien mukana lattialle. YLLÄTYYS!
H&M:ssä keräsin käteen valehtelematta varmaan 6-8 eri rintsikat väriin tai malliin katsomatta. Ainoastaan ne turvatyyny täytteiset kiersin kaukaa. Sisko repeili vieressä että aijotko sä oikeesti kokeilla noita kaikkia. Odotan innolla sitä hetkeä kun sisko on samassa jamassa ku meikäläinen :D Sovituskopissa tapahtui se ihme jota en uskonu aluks. Ekat pussit joita sovitin niin SOPI! Hallelujah sitä onnen tunnetta :D! Seuraavatki pussit sopi hyvin. Kyllä ne oikea kokoset rintaliivit saa itsetunnon kohoomaa pilviin. Näissä oli kyllä yksi huono puoli. Ne ovat Neon pinkit.. Ei se mitää, ei niitä kukaan pääse kattelee kuiteskaa :D
(Jatkuuu...)
Kommentit